Kestävyyspaneeli tukee päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua
Kestävyyspaneeli tukee kestävään kehityksen vaikuttavaa päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua Suomessa tuomalla siihen tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä sekä edistää ympäristö-, talous- ja sosiaalisten kysymysten yhteensovittamista.
Uusimmat kuulumisemme
Kestävyyspaneelin Mikä kestää? -podcast-sarjan uusin jakso julkaistu
27.3.2024
Uudella podcast-sarjalla Kestävyyspaneeli haluaa herättää keskustelua siitä, mikä kestävyysmurroksessa kestää ja mitä pitäisi tehdä kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Neljännen podcast-sarjan jakson toisessa osassa Kestävyyspaneelin jäsenet, professori Minna Halme, erikoistutkija Antti Iho ja professori Niko Soininen, pureutuvat keskustelussaan yhä syvemmälle erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden maailmaan. Rakenteiden roolia kestävyysmurroksen edistämisessä pohditaan ja lähestytään jaksossa mm. globaalista näkökulmasta. Lue lisää täältä.
Kestävyyspaneelin Mikä kestää? -podcast-sarjan uusin jakso julkaistu
13.3.2024
Uudella podcast-sarjalla Kestävyyspaneeli haluaa herättää keskustelua siitä, mikä kestävyysmurroksessa kestää ja mitä pitäisi tehdä kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Neljännen podcast-sarjan jakson ensimmäisessä osassa Kestävyyspaneelin jäsenet, professori Minna Halme, erikoistutkija Antti Iho ja professori Niko Soininen, keskustelevat yhteiskunnan rakenteista kestävyysmurroksen näkökulmasta. Lue lisää täältä.
Työelämään tarvitaan enemmän ymmärrystä ihmisen kestävyydestä
6.3.2024
Kolmas Mikä kestää? –podcastin jakso pui työelämää ja sen roolia kestävyysmurroksessa. Panelisteista jaksossa ovat mukana kestävyys- ja luontokasvatuksen professori Ilkka Ratinen ja työturvallisuuden tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi. Lue blogiteksti täältä.
Kestävyyspaneelin Mikä kestää? -podcast-sarjan uusin jakso julkaistu
28.2.2024
Uudella podcast-sarjalla Kestävyyspaneeli haluaa herättää keskustelua siitä, mikä kestävyysmurroksessa kestää ja mitä pitäisi tehdä kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Kolmannessa podcast-sarjan jaksossa paneelin jäsenet, professori Ilkka Ratinen ja tutkimusprofessori ja dosentti Anna-Maria Teperi, avaavat työelämän merkitystä kestävyysmurroksessa. Lue lisää täältä.
Mikä kestää? -podcastin toisen jakson radikaali ehdotus: tehdään kaikki vähemmän, yhdessä
21.2.2024
Kiire estää meitä elämästä kestävää ja arvojemme mukaista elämää, sanovat Minna Kaljonen ja Katriina Siivonen Kestävyyspaneelin Mikä kestää? –podcast-sarjan kakkosjaksossa, jonka aiheena on Kulttuurimurros. Lue blogiteksti täältä.
Kestävyyspaneelin Mikä kestää? -podcast-sarjan uusin jakso julkaistu
14.2.2024
Uudella podcast-sarjalla Kestävyyspaneeli haluaa herättää keskustelua siitä, mikä kestävyysmurroksessa kestää ja mitä pitäisi tehdä kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Toisessa podcast-sarjan jaksossa paneelin jäsenet, tutkimusprofessori Minna Kaljonen ja yliopistonlehtori ja dosentti Katriina Siivonen, avaavat kulttuurin merkitystä kestävyysmurroksen edistämisessä. Lue lisää täältä.
Mikä kestää? -podcast-sarjan keskeiset löydöt: ensimmäinen jakso keskittyy kestävyysmurroksen keskeisiin käsitteisiin
7.2.2024
Kestävyyspaneelin joka toinen viikko julkaistavissa Mikä kestää? -podcastin jaksoissa sukelletaan kestävyysmurroksen ilmiöihin. Tässä blogisarjassa tuodaan esille podcast-jaksojen keskeisimpiä löydöksiä. Tämän kertaisessa blogikirjoituksessa avataan Mikä kestää? -podcast-sarjan taustoja ja ensimmäisessä podcast-jaksossa esiin nousseita kestävyyden käsitteitä. Lue blogiteksti täältä.
Kestävyyspaneelin uusi Mikä kestää? -podcast-sarja alkaa
31.1.2024
Uudella podcast-sarjalla Kestävyyspaneeli haluaa herättää keskustelua siitä, mikä kestävyysmurroksessa kestää ja mitä pitäisi tehdä kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Panelistien keskinäiset keskustelut toimivat myös materiaalina kesän korvalla julkaistavalle Kestävyyspaneelin politiikkasuositukselle toimista, joilla kestävyysmurrosta yhteiskunnassa voitaisiin edistää. Lue lisää täältä.
Kohti kestävää liiketoimintaa ja yhteiskuntaa kiertotalouden keinoin
20.12.2023
Leena Aarikka-Stenroos kirjoittaa Kestävyyspaneelin blogissa kiertotaloudesta liiketoiminnan näkökulmasta. Kasvavat ympäristölliset haasteet kaikuvat joka mediasta ja näkyvät ikkunasta: Ilmastonmuutos etenee ja pallon lämpötila nousee kasvavien päästöjen myötä, luonnonvarat hupenevat ja luontokato uhkaa. Viime vuosina epidemia ja sodat ovat myös osoittaneet, miten haavoittuvaisia nykyiset globaalit tuotannon arvoketjut ovatkaan, kun kriisit näkyvät toimitusongelmina ja yllättäen esimerkiksi varaosien tai lannoitteiden saanti onkin häiriintynyt, ja huoltovarmuuden merkitys on alkanut korostua. Kestävyyden yhtenä nousevana osa-alueena onkin kiertotalous, jossa kierrättämällä, uudelleenkäyttämällä ja muilla toimintamalleilla materiaalisia ja energiaresursseja käytetään viisaasti, minimoiden jäte ja energian hukkaaminen (Geissdoerfer, Savaget, Hultink, ja Bocken 2017). Koska kiertotaloudelliset toimintamallit perustuvat resurssiviisauteen ja tukevat monia kestävyystavoitteita, kuten hiilineutraaliustavoitteita tai luontokadon hidastamista, Suomi ja EU ovat omaksuneet useita kiertotaloudellisia tavoitteita: esimerkiksi Suomi on ottanut strategiseksi tavoitteekseen olla hiilineutraali, kiertotalouden mukainen maa vuonna 2035. Lue blogiteksti täältä.
Kestävyyspaneelin joulukalenteri
7.12.2023
Kestävyyspaneeli julkaisee joulukuun ajan joulukalenteria LinkedInissä. Jouluaattoon asti avatuvat luukut käsittelevät kestävyyttä erilaisista ja yllättävistäkin näkökulmista. Lue lisää täältä.
EEAC-tiedekonferenssi Romaniassa käsitteli kestävän kehityksen toimien tulevaisuutta
25.10.2023
Kestävyyspaneeli kuuluu eurooppalaisten ympäristö- ja kestävän kehityksen tiedepaneelien EEAC (European Environment and Sustainable Development Advisory Councils Network) -verkostoon, joka järjesti vuosittaisen konferenssin ja kokouksensa lokakuun alussa Bukarestissa Romaniassa. Konferenssin pääteemana oli kestävän kehityksen tavoite (SDG) 16 eli rauha, oikeusvaltio sekä vahvojen instituutioiden rakentaminen. EEAC:n vuosikokouksessa Kestävyyspaneelin varapuheenjohtaja Katriina Siivonen valittiin verkoston Kestävän kehityksen työryhmän kanssapuheenjohtajaksi tulevalle kaksivuotiskaudelle 2024-2025. Kestävyyspaneelia tapahtumassa edusti pääsihteeri Johanna Kentala-Lehtonen. Lue lisää täältä.
Kestävyysmurros työpaikoilla: Kunnianhimoista, mutta ei liian kauas karkaavaa
19.10.2023
Ilkka Ratinen kirjoittaa Kestävyyspaneelin blogissa inhimmilisen tekijän merkityksestä kestävyysmurroksessa. Yksi keskeinen osa kestävyysosaamista työpaikoilla on inhimillinen tekijä, joka voi toimia kestävyysmurroksen vipuna. On tärkeää, että yritysten johto omaksuu vahvan kestävyyden tavoitteet siten, että taloudelliset tavoitteet asettuvat kestävyyden ekologisen perustan ja ihmisten hyvinvoinnin määräämiin rajoihin. Organisaatioiden on panostettava työntekijöidensä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, jotta he voivat paremmin ymmärtää kestävyyshaasteita ja osallistua niiden ratkaisemiseen. Lue blogiteksti täältä.
Kestävyyspaneeli Tiedekulmassa 20.9.
17.10.2023
Kestävyyspaneeli analysoi Suomen hallitusohjelmaa YK:n globaalin kestävän kehityksen raportin pohjalta Tiedekulmassa 20.9 järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuuden tallenne on nyt katsottavissa. Lue lisää täältä.
Kestävyyspaneeli: Suomella edellytykset pystyä parempaan kriisien hoidossa
20.9.2023
Suomi on edennyt monissa kestävän kehityksen tavoitteissa hyvin, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Kestävän kehityksen näkökulmat liittyvät vahvasti kriiseihin ja niiden ehkäisyyn, minkä vuoksi ne pitäisi nostaa päätöksenteon keskiöön. Kestävyyspaneeli arvioi Suomen hallitusohjelmaa suhteessa YK:n tuoreeseen globaalin kestävän kehityksen raporttiin ja näkee hallitusohjelmassa sekä positiivisia että huolestuttavia piirteitä. Lue lisää täältä.
Kestävyyspaneeli Tiedekulmassa 20.9: Miten käy talouden, ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin? Kestävyyspaneeli kommentoi hallitusohjelmaa
29.8.2023
Tule kuulemaan, millaisia ratkaisuja asiantuntijat tarjoavat Suomen tulevaisuuden kehitykselle ja miten he peilaavat Suomen tilannetta suhteessa globaaliin kestävään kehitykseen. Kaikille avoin seminaari järjestetään Tiedekulmassa 20.9. klo 13–15. Lue lisää tapahtumasta täältä.
Pois pahoilta teiltä: Tiedepaneelit korostavat uusia näkökulmia avaavaa ja toimintatapoja uudistavaa viestintää
8.6.2023
Suomalaisten tiedepaneelien edustajat kokoontuivat yhteen Sustainability Science Days -konferenssissa 25.5.2023. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston järjestämässä kolmipäiväisessä tapahtumassa kuultiin laaja katsaus kestävyystieteen ajankohtaisista teemoista. Kestävyys-, Ilmasto– ja Luontopaneelien järjestämässä yhteiskeskustelussa pureuduttiin monikriisiin. Keskusteluun osallistuivat myös Metsäbiotalouden tiedepaneeli ja Talouspolitiikan arviointineuvosto. Lue artikkeli kokonaisuudessaan täältä.
Kuuden ministeriön malli varmistaisi kestävyysmurroksen
31.5.2023
Kestävyyspaneelin puheenjohtaja Lassi Linnanen ja pääsihteeri Johanna Kentala-Lehtonen hahmottelevat Kestävyyspaneelin blogissa uutta kuuden ministeriön mallia Suomen nykyisen ministeriörakenteen tilalle. Jotta muutos kestävyyteen onnistuisi, päätösten vaikutuksia tulisi tarkastella paljon nykyistä pidemmällä aikavälillä, mikä vaatii päätöksentekorakenteiden uudistamista. Lue blogiteksti täältä.
Kestävyyspaneeli: Iskunkestävässä Suomessa tiedetään, miten päätökset vaikuttavat hyvinvointiin ja ympäristöön
10.5.2023
Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli (Kestävyyspaneeli) esittää, että tuleva hallitus ottaisi käyttöön kokonaiskestävyyden mittarit tarkastelemaan päätöksenteon vaikutuksia. Kolmiosainen mittari mittaisi talouden kannattavuuden ohella myös suomalaisten hyvinvointia ja luontopääomaa. Lue koko tiedote täältä.
Kestävyysmurros: Miten yhdistää työelämä, toimeenpanokyky ja ymmärrys ihmisestä?
5.5.2023
Anna-Maria Teperi sanoo blogissaan, että hänen mielestään meillä on jo olemassa riittävästi tietoa ja keinoja kestävyyden aikaansaamiseksi. Hän nostaa kestävyyden tavoitteluun kolme olennaista näkökulmaa: toimeenpanokyvyn, ihmisen toiminnan sekä työelämän. Vaihtoehtoisia näkökulmia ja toimintamalleja kestävyysmurrokseen löytyy työn ja turvallisuuden tutkimuksesta, jossa korostetaan onnistumisia ja psykologista ymmärrystä ihmisen toiminnasta. Ihmiset lähtevät ratkomaan myös kestävyysmurrosta, kun siihen tarjotaan järkevät, selkeät välineet ja onnistumisen edellytykset. Lue koko blogiteksti täältä.
Kestävyyspaneeli esittää viisi tärkeää tulevaisuuskysymystä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa
18.04.2023
Kestävyyspaneeli nostaa tärkeimpiä tulevaisuuskysymyksiä esiin osana laajempaa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisua (7/2022) ”Tärkeimmät tulevaisuuskysymykset tulevaisuusvaliokuntien maailmankokoukselle – asiantuntijoilta pyydettyjä näkemyksiä”. Kestävyyspaneelin mukaan tärkein tulevaisuuskysymys on kestävyysmurroksen toteuttaminen. Lue koko uutinen täältä ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu täältä.
Johanna Kentala-Lehtonen aloittanut 1.3. Kestävyyspaneelin pääsihteerinä
16.03.2023
Johanna Kentala-Lehtonen aloitti maaliskuun alussa Kestävyyspaneelin uutena pääsihteerinä, sijaintipaikkanaan valtioneuvoston kanslian strategiaosasto. Pääsihteeri vastaa Kestävyyspaneelin koordinaatiosta. Kestävyyspaneeli siirtyi vuoden vaihteessa valtioneuvoston kanslian yhteyteen pysyen jatkossakin riippumattomana neuvoa-antavana tiedepaneelina. Lue koko uutinen täältä.
Kestävyysmurros ja kriittinen tiede
14.03.2023
Minna Kaljonen ja Katriina Soini kirjoittavat Kestävyyspaneelin blogitekstissä, kuinka kritiikki on tiedettä ja tutkimusta teenpäin luotsaava voima. Kriittisyys on hyvä muistaa myös kestävyystutkimuksessa. Lue koko blogiteksti täältä.
Kestävyysmurroksen pyhä kolminaisuus
31.01.2023
Blogitekstissään vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme pohtii yhteiskuntien keskeisten tavoitteiden kestämättömyyttä. Halme nostaa kestävyyden ajan tavoitteiksi eko-sosiaalisen hyvinvoinnin, pitkän aikavälin taloudellisen kannattavuuden ja resilienssin. Lue koko blogiteksti täältä.
Nuorten potentiaali kestävyysmurroksen kirittäjinä pitää saada paremmin hyödynnettyä
24.01.2023
Nuoret eivät saa ääntään riittävästi kuuluviin kestävyysmurrokseen tähtäävissä päätöksissä. Merkittävä osa nuorista on perustellusti ahdistunut tulevaisuudestaan, ja osa nuorista on turhautunut vähäisiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Nuorten näkemykset pitää saada aidosti esiin ja kestävyysmurrosta kirittämään. Kuudella polulla kestävyyteen -hankkeen yhdeydessä julkaistiin nuorten politiikkasuositukset, joissa kestävyyttä edistetään vertauskuvallisesti laastarein, lääkkein ja leikkauksin.
Kestävyyspaneeli siirtyy valtioneuvoston kanslian yhteyteen – 15 jäsentä valittu kaudelle 2023-2025
15.12.2022
Kestävyyspaneeli jatkaa uudistunein voimin toimintaansa riippumattomana tiedepaneelina. Valtioneuvoston kanslia ilmoittaa tiedotteessaan Kestävyyspaneelin siirtymisestä valtioneuvoston kanslian yhteyteen 1.1.2023 alkaen. Valtioneuvosto on myös nimittänyt seuraavalle kaudelle 2023-2025 valitut Kestävyyspaneelin jäsenet. Uuteen paneeliin kuuluu 15 jäsentä, jotka jatkavat työtä kestävyysmurroksen edistämiseksi.