Kestävyyspaneelin tiedote 20.9.
Suomi on edennyt monissa kestävän kehityksen tavoitteissa hyvin, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Kestävän kehityksen näkökulmat liittyvät vahvasti kriiseihin ja niiden ehkäisyyn, minkä vuoksi ne pitäisi nostaa päätöksenteon keskiöön. Kestävyyspaneeli arvioi Suomen hallitusohjelmaa suhteessa YK:n tuoreeseen globaalin kestävän kehityksen raporttiin ja näkee hallitusohjelmassa sekä positiivisia että huolestuttavia piirteitä.
Suomessa ei ole opittu riittävästi viimeaikaisista kriiseistä. Koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena kestävän kehityksen tavoitteista on jopa etäännytty. Vanhentuneista toimintatavoista ei ole osattu päästää irti, eikä ongelmien syitä ole lähdetty korjaamaan riittävän tehokkaasti. Näin sanovat Kestävyyspaneelin asiantuntijat, jotka arvioivat Suomen kehitystä suhteessa YK:n globaalin kestävään kehitykseen tavoitteisiin.
”Olemme tyytymässä laastariratkaisuihin, joilla voidaan hoitaa jo syntyneitä vaurioita mutta jotka eivät ehkäise uusien syntymistä”, Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professori, Kestävyyspaneelin jäsen Mikko Mönkkönen sanoo. ”Jos toimintatavat eivät muutu, on väistämätöntä, että kohtaamme uusia kriisejä”, Mönkkönen toteaa.
Kokonaiskestävyyden mittaaminen lupaa edistystä
Kestävyyspaneeli on tarkastellut kestävän kehityksen raporttia suhteessa Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että kaikille mahdollistetaan hyvä elämä planeetan kantokyvyn rajoissa. Kestävyyspaneeli on ilahtunut siitä, että hallitus lupaa tuoda BKT:n rinnalle uuden, kokonaiskestävyyttä mittaavan toimintamallin. Se mittaa paitsi talouden kannattavuutta myös ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa.
Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professorin, Kestävyyspaneelin jäsenen Minna Halmeen mukaan uusi toimintamalli antaa päätöksentekijöille mahdollisuuden ratkaista monia nykyisiä kestävyyshaasteita, jos malli otetaan tehokkaasti käyttöön. ”Kokonaiskestävyyden huomioiminen tekisi Suomesta todellisen kestävyyden edelläkävijän, joka kykenisi reagoimaan muita maita paremmin kriiseihin ja kestävyyshaasteisiin”, Halme sanoo.
Konkreettisia keinoja voisi olla enemmän
Kestävyyspaneelin asiantuntijat kehuvat myös sitä, että hallitusohjelmassa luvataan puuttua luontokatoon, edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja kiertotaloutta ja vahvistaa puhtaan luonnon merkitystä kilpailuetuna. Monet luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen keskittyvät ohjelmat jatkuvat, ja hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite luontopääoman säilymiseksi osana vastuullista talouspolitiikkaa.
Mikko Mönkkösen mukaan epäselväksi kuitenkin jää, miten hallitus aikoo päästä näihin tavoitteisiin. Monelta osin konkreettiset toimet puuttuvat tai ovat hyvin epämääräisiä. Lisäksi luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen suunnattua rahoitusta leikataan ja toimet perustuvat vahvasti vapaaehtoisuuteen. ”Luontovelan huomioiminen on vähintään yhtä tärkeää kuin valtion velan huomioinen, koska talouden toiminta perustuu luonnonjärjestelmien toimintaan”, Mönkkönen sanoo.”Jos velan ottamista luonnonjärjestelmien puolelta ei huomioida, olemme paljon köyhempiä kuin pelkästään talouden mittareita seuraamalla oletamme.”
Eriarvoistuminen vähentää demokratian uskottavuutta
Kestävyyspaneelin arvion mukaan hallitusohjelma ei myöskään hillitse eriarvoisuuden kasvua. Globaalisti kytkeytynyt talous hyödyntää ihmisiä ja luontoa eriarvostavalla tavalla, ja tähän liittyvät riskit pitää tiedostaa ja hallita. Eriarvoisuuden kasvu vähentää demokratian uskottavuutta. ”Kuitenkin toimet koronapandemian hoidossa ja Venäjän hyökkäyssodassa todistivat, että valtion on mahdollista tehdä isoja toimia ja toteuttaa poliittisia muutoksia. Näin myös kesken oleva kestävyystyö saataisiin parempaan vauhtiin ”, Minna Halme sanoo.
YK julkaisee raportin joka neljäs vuosi
YK julkaisee Globaalin kestävän kehityksen raportin (GSDR) joka neljäs vuosi. Tuorein raportti julkaistiin New Yorkissa 12. syyskuuta 2023 ja sitä käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen yhteydessä 18.–19.9. Raportti tarkastelee, kuinka kestävä kehitys toteutuu esimerkiksi talouden, luonnonjärjestelmien turvaamisen ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta ja miten tiede voi auttaa näiden järjestelmien muutoksessa. Tätä raporttia Kestävyyspaneeli on tarkastellut suhteessa Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Tule Tiedekulmaan tai seuraa striimattua keskustelua
Kestävyyspaneeli järjestää aiheeseen liittyvän tilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa keskiviikkona 20.9. kello 13–15. Tilaisuudessa Kestävyyspaneelin asiantuntijat kertovat, miltä Suomen tilanne ja uusi hallitusohjelma näyttävät, kun niitä peilataan globaalin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Asiantuntijat antavat myös ratkaisuja epäkohtien parantamiseksi. Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä tai jälkikäteen tallenteena Tiedekulman verkkosivulla.
Lue lisää tapahtumasta täältä.
Tilaisuuden tallenne katsottavissa täältä.