Tulevaisuusvaliokunta esitti kestävyyspaneelille kysymyksen talousarvion kestävän kehityksen budjetoinnin tarkoituksenmukaisuudesta kestävän kehityksen seurannan ja päätöksenteon kannalta sekä kestävän kehityksen budjetoinnin politiikkajohdonmukaisuudesta eri hallinnonaloilla.
Lausunnossaan kestävyyspaneeli toteaa, että nykyisellään kestävän kehityksen budjetointi talousarvioesityksessä painottuu vahvasti hiilineutraalisuuteen ja luontoteemoihin, eikä juurikaan ota kantaa muihin kestävän kehityksen alueisiin. Nykymuodossaan se ei myöskään muodosta riittävän laajaa ja valtionhallinnon toimintaa ohjaavaa välinettä kestävän kehityksen seurantaan ja päätöksentekoon. Vaikka kestävän kehityksen budjetointi lisää tietoisuutta ja läpinäkyvyyttä kestävän kehityksen tavoitteista hallinnonaloilla, se ei kuitenkaan suuntaa talouden suunnittelun huomiota kestävyysmurroksen toteuttamiseen.
Keväällä 2024 julkaisemassaan politiikkasuosituksessa ”Suomesta kestävyysmurroksen onnistuja: rajana luonto, voimana ihmiset” Kestävyyspaneeli toteaa, että nykymenolla kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta sen paremmin kansallisella kuin globaalillakaan tasolla. Politiikkasuosituksen keskeinen elementti on tuoda päätöksenteon keskiöön BKT:n rinnalle kokonaiskestävyyden mittarit, joita seuraamalla päätöksissä huomioitaisiin nykyistä laajemmin ihmisten, luonnon ja talouden hyvinvointi. Näistä mittareista kerätään jo tietoa ja sitä on saatavilla pitkinä aikasarjoina.
Suosituksessaan paneeli ehdottaa, että aina BKT:stä raportoitaessa olisi mukana keskeiset taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden mittarit. Näin nähtäisiin saman tien BKT-muutosten hyvinvointivaikutuksia. Samoin BKT:n muutoksista mediassa ja kansalaisille viestittäessä mukana olisi tieto keskeisistä kestävyysmittareista. Näin todellinen kestävyystieto ei hautaudu BKT-mittarin alle.
Kestävyyspaneelin lausunto tulevaisuusvaliokunnalle.
Tulevaisuusvaliokunnan lausunto talousarviosta valtionvarainvaliokunnalle.
