Suomen hallitusta neuvova Kestävyyspaneeli on yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa valmistellut hallitusohjelman mukaisen kokonaiskestävyyden mittariston. Kestävyyspaneelin jäsen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme esitteli mittaristoa Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnassa lokakuussa ja perjantaina 29.11. paneeli keskusteli pääministeri Orpon kanssa kokonaiskestävyyden käytöstä valtion hallinnossa.
Parempien yhteiskunnallisten mittareiden tarpeesta on laaja yhteisymmärrys. Euroopan tasolla keskustelua hyvinvoinnin mittaamisesta ovat herättäneet muiden muassa EU:n vuonna 2009 käynnistämä Beyond GDP -aloite, Green Deal -lainsäädäntöpaketti ja vuonna 2024 voimaan astunut yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD.
Talous on kestävää, jos sen avulla pystytään täyttämään tasavertaisesti ihmisten kohtuulliset tarpeet vahvistaen samalla hyvinvoinnin ekologista pohjaa. Kestävään hyvinvointitalouteen pääsemiseksi tarvitaan nykyistä kattavampien talouden seurantamittareiden käyttöä. Bruttokansantuotteen kasvu ei ole mielekäs tavoite kestävälle hyvinvointitaloudelle, eikä se riitä kertomaan talouden kokonaiskuvaa. BKT ei kykene erottelemaan hyvinvoinnin kannalta hyödyllistä ja haitallista taloudellista toimintaa ja jättää kokonaan huomiotta suuren osan hyvinvointimme edellytyksistä.
“Keskeisistä hyvinvointi- ja ympäristökestävyyden mittareista tulisi viestiä kansalaisille samalla vakavuudella kuin talouskasvusta. Sama priorisoinnin muutos tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon. On tärkeää, että mitataan oikeita asioita edes suuntaa antavasti, eikä vääriä asioita tarkasti”, Minna Halme toteaa.
Suomella mahdollisuus näyttää esimerkkiä maailmalle
Mikäli hallitus lähtee edistämään indikaattoreiden käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti, Suomi tulee olemaan ensimmäinen maa maailmassa, jonka taloudellisessa päätöksenteossa tarkastellaan bruttokansantuotteen muutoksen ohessa esimerkiksi köyhyyden ja materiaalien käytön kehitystä. Edelläkävijyys voi myös lisätä vihreän siirtymän investointeja Suomeen.
“Monipuolista mittaristoa tulisi hyödyntää esimerkiksi poliittisten päätösten valmisteluvaiheessa ja valtion budjetin vaikutuksia arvioitaessa. Mittareiden avulla kansalaiset saisivat perspektiiviä ja laajemman käsityksen siitä, mitä poliittisilla päätöksillä on saatu aikaan. Jos mittarit otetaan käyttöön, puhuisimme talouskasvun rinnalla ekososiaalisen hyvinvoinnin kasvusta. Mittareiden käyttöönotto kääntäisi katseen Suomeen, sillä se näyttäisi Suomelta merkittävää edelläkävijyyttä”, Halme jatkaa.
Bruttokansantuotteen kasvu ei ole enää pitkään aikaan lisännyt laaja-alaisesti hyvinvointia tai parantanut ympäristön tilaa. Suomen talous kuluttaa luonnonvaroja eniten Euroopassa henkilöä kohti. Globaaliin, henkeä kohden laskettuun kestävään tasoon verrattuna ekologinen jalanjälkemme on noin 3,5-kertainen, hiilijalanjälkemme noin nelinkertainen ja materiaalijalanjälkemme noin viisinkertainen.
BKT:n kasvun haitalliset sivuvaikutukset ovat tulleet yhä selvemmiksi ilmaston kuumentumisena, luontokatona ja yhteiskunnallisena eriarvoistumisena.
“Nykyisin monet luontohaitat jätetään yksinkertaisesti taloudenpidon ulkopuolelle, minkä takia jopa luontopääomaa ehdyttävä tai pilaava toiminta voi näyttäytyä kannattavana ja nostaa bruttokansantuotetta”, Halme sanoo.
