Kestävyyspaneeli loi kolme rinnakkaista, toisiaan täydentävää myönteistä ja realistista tulevaisuuskuva-aihiota kestävästä tulevaisuudesta: Todellisten hintojen markkinatalous, Planetaariset säännöt ja Kestävyysymmärryksen vallankumous. Tulevaisuuskuva-aihiot syntyivät yhteistyössä Demos Helsingin kanssa keskustelunavaukseksi kansalaisille ja yhteiskunnan toimijoille kestävän tulevaisuuden ideoimiseen Suomessa. Aihiot perustuvat laajan lähdeaineiston analyysiin ja siinä tunnistettuihin puutteisiin olemassa olevissa tulevaisuuskuvissa. Seuraavassa vaiheessa aihioita kehitetään edelleen, kun Kestävyyspaneeli kutsuu kansalaiset mukaan työhön.
Yhteistyössä Demos Helsingin kanssa tehdyssä analyysissa tunnistettiin keskeisiä puutteita olemissa olevissa tulevaisuuskuvissa: Niissä ei huomioida muutoksia instituutioiden tai talouden rakenteissa eikä yhteiskunnallisen kehityksen ja teknisten ratkaisujen keskinäisriippuvuuksia. Lisäksi olemassa olevissa tulevaisuuskuvissa esitetään ihmiset usein ratkaisujen käyttäjinä, ei murrosta vauhdittavina yhteiskunnan vaikuttajina.
Alla esitettävät tulevaisuuskuva-aihiot antavat pohjan kestävän tulevaisuuden visioinnille yhdessä.
Todellisten hintojen markkinatalous -aihiossa talousjärjestelmä on muuttunut. Käytössä on ns. todellisten hintojen kustannuslaskentamenetelmä, jonka kautta ekologiset ja sosiaaliset haitat sekä hyödyt hinnoitellaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Päästöjen ja luontoarvojen sekä sosiaalisten haittojen ja hyötyjen uudenlainen hinnoittelu poistaa haitallisimmat ratkaisut liiketoiminnasta ja arjen valinnoista.
Planetaariset säännöt -aihiossa keskiössä ovat politiikan ja päätöksenteon muutokset. Tieteeseen, maapallon tilaa koskevaan dataan ja kansalaispaneeleihin nojautuva planetaarinen hallintajärjestelmä säännöstelee ylikulutusta ja ennallistaa luontoa, vastaa luonnonvarojen oikeudenmukaisen käytön periaatteista, tekoälyn ja asejärjestelmien valvonnasta sekä pandemioiden torjunnasta. Muista asioista päättävät edelleen kansalliset, alueelliset ja paikalliset elimet.
Kestävyysymmärryksen vallankumous -aihiossa muutokset tapahtuvat kansalaisyhteiskunnasta käsin. Koulutus ja oppiminen vahvistavat arvojen muutosta, minkä myötä ihmiset suuntaavat mielenkiintonsa, osaamisensa ja resurssinsa kestävyysmurrosta tukevalla tavalla. Opetussuunnitelmien sisältöihin kuuluvat mm. systeemi-, tulevaisuus- ja ratkaisutaidot sekä harjaantuminen eettiseen pohdintaan. Työmarkkinoille koulutetaan uusia kestävyyttä edistäviä ammatteja kuten ratkaisuopettaja, tulevaisuusfasilitaattori, eettinen pohdituttaja ja ahneuden kyseenalaistaja.
Tutkimusten mukaan enemmistö ihmisistä toivoo ensisijaisesti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta, ei tiukentuvaan kilpailuun kannustavaa yksilökeskeistä ja luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvaa maailmaa. Tulevaisuuden hahmottaminen on usein hankalaa, mutta tulevaisuuskuvat auttavat meitä visioimaan ja tavoittelemaan oikeudenmukaista ja toivottua kestävyysmurrosta. Kestävää tulevaisuutta rakennetaan nykyhetkessä.
Seuraavassa vaiheessa Kestävyyspaneeli kutsuu kaikki vierailulle tulevaisuushuoneeseen, jossa on mahdollista kokea ja kuvitella, mitä kestävässä tulevaisuudessa on sekä miltä siellä näyttää ja tuntuu. ”Huone 2050” toteutetaan yhteistyössä Falay Transition Design -kollektiivin kanssa, ja se on auki Helsingin keskustakirjasto Oodissa sunnuntaista maanantaihin 25.–26.5.
Selvityksessä hyödynnetty tietokanta
Lue lisää: Kestävyyspaneelin keskustelunavaus 1/2025