Kuka saa puhua taloudesta kestävyysmurroksen vipuvoimana?

 Kestävyyspaneelin tehtävänä on tukea yhteiskunnan kestävyysmurrosta tuomalla tieteellisiä näkökulmia ja eettistä pohdintaa päätöksentekoon, yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä erityisesti Kestävän kehityksen toimikunnan käyttöön. Kestävyyspaneelin asiantuntijoiden, professori Minna Halmeen ja professori Lassi Linnasen Helsingin Sanomissa julkaistu kannanotto talouskasvuun herätti kiitettävästi huomiota. Tämän Vieraskynä -kirjoituksen pidempi versio on julkaistu paneelin sivuilla.  Se on vastaus sekä kotimaisiin että kansainvälisiin vaatimuksiin talouskeskustelun laajentamisesta ja paremmasta kyvykkyydestä kestävyyshaasteisiin vastaamisessa.

Suomen kestävyyspolitiikkaa arvioinut Polku-hanke suositteli:: ”Tiedeyhteisöä edustavana keskeisenä toimijana asiantuntijapaneeli käynnistää entistä vahvemmin julkista keskustelua oikeudenmukaisesta ja luonnon kantokyvyn rajat huomioon ottavasta talousjärjestelmästä, jonka avulla Agenda2030 -tavoitteet on mahdollista saavuttaa”. YK:n  globaali kestävän kehityksen raportti (2019) nosti talousmurroksen yhdeksi kuudesta murrospolusta, jonka toteutuminen on edellytys siirtymälle kestävän kehityksen suuntaan.

Talouteen ja eriarvoistumiseen liittyvä kannanotto herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostina kirjoittajille. Palautteessa oli runsaasti hyödyllisiä näkökulmia, mutta myös tahallista väärin ymmärtämistä ja ennakkoluuloista nousevia väittämiä ja vaientamiseen tähtääviä sanoituksia. Kykyämme rakentavaan talouskeskusteluun pitää parantaa Eskelisen ja Jonker-Hoffrenin artikkelin (2017) osoittamien tukahduttavien käytäntöjen muuttamiseksi. Loukkaavaan ilkeilyyn perustuva kommentointitapa on tuotu esille yhteiskunnassa laajemminkin, mm. YLE on tarttunut siihen Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessaan. Kestävyyspaneeli haluaa nostaa asian esille ja osaltaan edistää paitsi kestävyysmurrosta, myös keskustelukulttuuria Suomessa.

Talouden kysymyksiä koskevan keskustelun tulee tähdätä yhteisen ymmärryksen luomiseen”

Tämän takia haluamme virittää, tuoda tietoa ja luoda keskustelua seuraavista asioista:

  • Minkä tieteenalan asiantuntijat saavat osallistua keskusteluun?

Kestävyystiede ja kestävyyspaneelin työ perustuvat tieteidenvälisyyteen, jossa kytketään yhteen eri tieteenalojen näkökulmia ja luodaan niistä yhteistä ymmärrystä. Jotta talousmurrosta voidaan tukea tutkimuksella, edellyttää se useiden eri tieteenalojen tietoa ja vuorovaikutusta, kunnioitusta, kuulemista, uteliaisuutta ja harkintaa suhteessa oman alansa tietoon. Näin ollen keskustelun talouden kysymyksistä tulee tähdätä yhteisen ymmärryksen luomiseen eikä keskustelua voida rajata vain taloustieteen sisäiseksi tehtäväksi.

  • Miten tutkijat ja yhteiskunnan muut toimijat ovat vuorovaikutuksessa? Mikä on tutkijoiden rooli, entä käytännön toimijoiden? Miten he voivat olla rakentavasti vuorovaikutuksessa?

Tutkimuskysymysten kehystämiseen tarvitaan tietoa siitä, miten kyseessä oleva asia liittyy käytännön ilmiöihin, usein paikallistasolla tai tietyissä tapauksissa. Yhteiskunnan toimijoiden rooli on valottaa kysymyksiä käytännöstä. Tutkimus ja siihen liittyvät päätelmät kuitenkin syntyvät tietyillä tieteelle sovituilla periaatteilla. Tuloksia ei keksitä, vaan ne ovat perusteltuja tutkimuksella tai siitä johdetuilla päätelmillä. Rakentava vuorovaikutus edellyttää tutkijoilta antautumista tutkimuskysymysten yhteisluomiseen ja toimijoilta tutkimuksen integriteetin kunnioitusta, asiallista ja perusteltua kritiikkiä toki unohtamatta.

  • Miten talouskehitys voi tukea tai estää kestävyysmurrosta?

Yhteiskunnan kestävyysmurroksen keskeisessä roolissa on talouden murros, joka vaikuttaa eri järjestelmiin (ruoka, energia, kaupungistuminen, luonnonjärjestelmät, ihmisten hyvinvointi) ja ilmiöihin (eriarvoisuus, ilmasto, biodiversiteetti, jätteet) monien vipuvoimien (hallinta, rahoitus, yhteisöt, kansalaiset, tutkimus) kautta.

Se, miten talouden kehityksen tuoma hyöty ja aiheutuneet kustannukset jaetaan, vaikuttaa olennaisesti kestävyysmurroksen oikeudenmukaisuuteen, sen hyväksyntään ja eri toimijoiden motivaatioon olla mukana murrosta edistämässä.

Haastamme eri tieteenalat, päätöksentekijät ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat jatkamaan keskustelua kanssamme. Tulemme järjestämään tälle mahdollisuuksia vuonna 2021.

Lisätietoja:

Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, professori Eeva Furman, eeva.furman@syke.fi

Kestävyyspaneelin jäsen, professori Minna Halme, minna.halme@aalto.fi

Koordinaattori, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, katriina.soini@luke.fi