Miten tulevaisuus näyttäytyy sinulle? Onko se uhkakuvien synnyttämä lohduton umpikuja vai kenties iloinen nykyisen jatkumo, jossa tuhlailevaa menoa on vain hieman tuunattu ilmastonmuutoksen haltuunotoksi? Tutkitun tiedon mukaan elämä tulee olemaan merkittävästi erilainen kuin nykyisyys, ja jos kehitystä ohjataan hallitusti, tulevaisuudessa on kaikkien mahdollista elää hyvinvoivasti niin Suomessa kuin globaalisti. Tänne kuljettamaan tarvitaan kestävyysmurros, joka etenee nopeasti, reilusti ja luonnonjärjestelmiä kunnioittaen. Kestävyyspaneelin tuore julkaisu – Myönteinen tulevaisuus Suomelle – osoittaa, että kestävyysmurroksen aikaansaamiseksi on keskeistä aikaansaada Suomeen uudenlainen myönteinen tulevaisuuskuva.
Aiemmassa julkaisussamme Kuusi polkua kestävyyteen kuvasimme, miten järjestelmien murros vie kestävää kehitystä eteenpäin ja että sen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkia yhteiskunnassa toimivia yhteistyöhön. Uudessa julkaisussamme korostamme yhteisen tulevaisuuskuvan muodostamisen tärkeyttä. Se luo vision, mitä kohti halutaan kulkea ja ymmärryksen siitä, millaisiin eri vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin voidaan ajautua, mikäli emme uskalla katsoa rehellisesti elämässä kauemmas eteenpäin.
Vaikka tulevaisuus on yksityiskohdissaan aina suuri arvoitus, kestävyystieteen menetelmin ja yhteiskuntaa läpileikkaavin dialogein voidaan miettiä niitä asioita, jotka tukevat kestävää hyvinvointia ja niitä polkuja, joilla sinne kulkea. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat kestävyysmurroksen tiekartat, jotka syntyivät laajassa tutkijayhteistyössä, kestävyysmurroksen tarinat, joita kansalaiset kertoivat museoissa ja kirjastoissa kuvin ja sanoin sekä kirjoitukset uudenlaisesta hyvinvoinnin mittaamisesta. Näin muodostuu tulevaisuuskuva, ja vahvistuu ymmärrys vaihtoehtoisista tulevaisuuksista.
Kestävä kehitys ja kestävyysmurros ovat innostaneet ja inspiroineet useita toimijoita ja nostaneet esille monenlaisia tavoitteita, kulkutapoja ja toimintaa. Useilla aloilla eteneminen on hyvinkin vauhdikasta, toisilla tehokasta ja kolmansilla osallistavaa. Koska julkinen sektori on nyt saanut rinnalleen vahvoja kumppaneita, on tärkeää, että se käyttää rooliaan yhteiskunnan kokoajana ja suunnannäyttäjänä. Modernit orkesteritkaan eivät enää toimi käskyperiaatteella, mutta kapellimestarin rooli on edelleen tärkeä: hän määrittää linjan, tempon, ilmapiirin ja kokonaiskuvan.
Kestävyyspaneelin Myönteinen tulevaisuus Suomelle -julkaisussa annamme suosituksia julkiselle sektorille eri toimijaryhmien kuten median, kuntien ja sijoittajien toiminnan ohjaamiseen vaikuttavan kestävyysmurroksen aikaansaamiseksi.
Kestävyyspaneelin Myönteinen tulevaisuus Suomelle -julkaisussa annamme suosituksia julkiselle sektorille eri toimijaryhmien kuten median, kuntien ja sijoittajien toiminnan ohjaamiseen vaikuttavan kestävyysmurroksen aikaansaamiseksi. Parhaimmillaan ohjaus tuo eri toimijoille selkänojaa pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen suunnitteluun ja nivoo toimijoiden työn yhteen suurten järjestelmien murtamiseksi kestämättömistä kestäviksi ja siirtymään kohti hyvää tulevaisuutta.
Vaikka Suomi onkin käynyt taitavasti läpi muitakin muutosprosesseja esimerkiksi koulutuksessa, terveydenhoidossa ja ravitsemuksessa, uuteen oppiminen ja vanhasta irti päästäminen eivät tapahdu käden käänteessä ja se vaatii rohkeutta edelläkävijöiltä, jotta murros saadaan valtavirtaistettua. Keskeisimpien esteiden tunnistaminen voi auttaa tässä työssä. Monet harhat ovat tabuja, asioita, jotka ovat voimakkaasti ristiriidassa aiemman ajattelutavan tai yleisen ajattelutavan kanssa. Niiden tunnistaminen vei aikaa myös Kestävyyspaneelilta. Pidimme useita palavereita keskenämme, luimme kirjallisuutta, keskustelimme muiden tutkijoiden ja toimijoiden kanssa niistä ja pidimme aiheista esitelmiä. Kestävyyspaneeli on tiivistänyt prosessin lopputuotokset uuteen Myönteinen tulevaisuus Suomelle -julkaisuunsa, jossa esteet on kiteytetty kolmeksi kokonaisuudeksi. Kutsumme niitä harhoiksi. Julkaisusta voit lukea hankaluusharhasta, jatkuvuusharhasta ja irtikytkennän illuusiosta sekä keinoista, joilla ne selätetään.
Ihmisen hyvinvointi perustuu toimiville luonnonjärjestelmille, ja yhteiskunnan ja luonnon järjestelmien tasapainon avulla vahvistetaan Suomen ja planeetan jousto- ja selviämiskykyä kriiseissä.
Harhojen sisäistäminen voi olla avuksi, kun mietitään, miksi eteneminen on niin vaikeaa ja miten voitaisiin saada vauhtia työhön. Todellisuudessa harhat kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Emme käsittele harhaa, jossa ekologinen kestävyys, kestävyysmurros ja positiivinen tulevaisuuskuva nähdään jonkun ihmisryhmän arvona ja asenteena. Tarve luonnonjärjestelmien turvaamiselle ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi on tieteellinen fakta. Ihmisen hyvinvointi perustuu toimiville luonnonjärjestelmille, ja yhteiskunnan ja luonnon järjestelmien tasapainon avulla vahvistetaan Suomen ja planeetan jousto- ja selviämiskykyä kriiseissä. Kestävyysmurros ja positiivinen tulevaisuuskuva ovat keinoja, joilla ekologista kestävyyttä tavoitellaan.
Lue Myönteinen tulevaisuus Suomelle -julkaisu täältä.
Eeva Furman
Kestävyyspaneelin puheenjohtaja
johtaja, ympäristöpolitiikkakeskus, SYKE