Kestävyyspaneelin ensimmäinen kausi aloittaa viimeistä syksyään. Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana paneelin kymmenen asiantuntijaa ja koordinaatiotiimi ovat hitsautuneet yhteen tiiviiksi tiimiksi. Paneelin työ on ollut monipuolista. Yhteistyötä on tehty niin kestävän kehityksen toimikunnan, valtioneuvoston, eduskunnan, kuntien, tutkijayhteisön, kansalaisjärjestöjen kuin nuortenkin kanssa. Toiminnan punaisena lankana on ollut ajatus siitä, että kestävyysmurroksen aikaansaaminen edellyttää yhteiskunnallista, järjestelmätason muutosta. Olemme tunnistaneet kuusi keskeistä murrosaluetta, pohtineet muutoksen käytännöntoteutusta sekä sinne johtavaa myönteistä tulevaisuuskuvaa. Näitä teemoja olemme nostaneet esiin myös keskeisissä julkaisuissamme Kuusi polkua kestävyyteen (2019) ja Myönteinen tulevaisuus Suomelle (2022).
Vähemmälle julkiselle huomiolle on jäänyt kansainvälinen työmme Euroopan kestävyyspaneelien verkostossa. EEAC-verkosto (European Environment and Sustainable Development Advisory Councils Network) on tarjonnut mahdollisuuden tuoda paneelin ydinviestejä myös EU:n päättäjien tietoisuuteen. Se on myös lisännyt tiedonvaihtoa eri maiden paneelien välillä ajankohtaisista asioista kuten Ukrainan sodasta sekä koronakriisistä.
Kestävyyspaneeli onkin ollut aktiivinen verkoston toiminnassa. Keväällä 2022, osallistuimme prosessiin, jonka tuotoksena laadittiin kirjelmä EU:n päättäjille näkökulmista, jotka ovat kestävyyden kannalta keskeisiä EU:n tulevana vuonna laadittavaan ruokapolitiikkaan. Sokerina pohjalla on kuitenkin syyskuussa Suomessa järjestettävä EEAC-verkoston 30-vuotisjuhlakonferenssi. Kestävyyspaneelin, Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin isännöimä kaksipäiväinen konferenssi tuo Helsinkiin tutkijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan globaalin kestävyyden edistämisestä.
Syksyn alkuun liittyy osaltani myös haikeutta. Kestävyyspaneelin pitkäaikaisena puheenjohtajana minun on aika kiittää panelistikollegoitani, paneelin koordinaatiotiimiä, yhteistyökumppaneitamme sekä avointa suomalaista yhteiskuntaa, joka on ollut kiinnostunut paneelin työstä. Olen siirtymässä 15.8 alkaen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeriksi ja valtioneuvoston kanslian johtavaksi asiantuntijaksi. Jatkossa tulen siis toimimaan paneelin yhteistyökumppanina. Yksi pää kun ei mahdu kahteen hattuun.
Työ Kestävyyspaneelissa on ollut erittäin mielekästä ja antoisaa. HELSUSin, Luken ja SYKEn koordinoimaa paneelia edelsi Sitran kokeilupaneeli, jota johdin muutaman vuoden ennen koordinaatiomuutosta. Nykyisessä Kestävyyspaneelissa on luottamuksellinen ja positiivinen henki ja asioita viedään etupainotteisesti eteenpäin, kuten kehitystä kuuluukin. Samalla kun ekologisen kestävyyden tarve on entisestään voimistunut, paneeli on korostanut kokonaiskestävyyttä, missä talous, kulttuuri ja hyvinvointi kokonaisuudessaan kunnioittavat luonnonjärjestelmien toimintakykyä.
Syksyllä paneeli jatkaa toimintaansa normaaliin tapaan. Samalla se valmistautuu uusiutumiseen, sillä nykyisen kokoonpanon kausi on päättymässä vuodenvaihteessa. Kestävän kehityksen ymmärrys ja toimetkin ovat lyhyen kautemme aikana suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistuneet ja voidaan jo enteillä, että tulevaisuudessa tutkimuksellisia analyysejä ja siihen liittyvää eettistä pohdintaa tullaan tarvitsemaan enemmän kuin koskaan ennen – niin Suomessa kuin globaalistikin. Tuskin kukaan näinä päivinä toivoo itselleen ja tuleville sukupolville tulevaisuutta, joka olisi kestämätön.
Eeva Furman
Kestävyyspaneelin puheenjohtaja
johtaja, ympäristöpolitiikkakeskus, SYKE
Lue lisää muutoksista Kestävyyspaneelin puheenjohtajistossa tästä.