Kun YK:n jäsenmaat allekirjoittivat vuonna 2015 Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n, tahto ja innostus olivat käsin kosketeltavia. Ohjelma on vahva eettinen kannanotto ja sitoutuminen yhteiselle matkalle kohti turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Se on ainutlaatuinen kehityksen kompassi, jossa suunnannäyttäjinä on toimijoita paikalliskouluista YK:n järjestöihin sekä monikansallisista yrityksistä maiden hallituksiin ja kaupunkien asukkaisiin.
Innostus hieman laantui, kun huomattiin, ettei tiedetty, miten tulisi konkreettisesti edetä maissa ja alueilla tavoitteiden edistämiseksi. Kävi myös ilmi, että tietopohja tavoitteiden seuraamiseen oli puutteellinen, erityisesti kehittyvissä maissa, mutta myös kehittyneissä maissa kuten Suomessa, tilastojen ja pitkäaikaisseurantojen ihannemaassa.
YK:n jäsenmaat kääntyivätkin vuonna 2016 tutkimuksen puoleen. Päätettiin tilata tutkijoilta joka neljäs vuosi analyysi, josta kävisi ilmi maailman kestävän kehityksen nykytila ja tieteen ymmärrys siitä, miten kestävässä kehityksessä päästäisiin etenemään. Raportin päätehtävänä oli tukea maita kestävän kehityksen edistämisessä.
Globaali kestävän kehityksen raportti on tieteen viesti etenemiselle
Ensimmäinen raportti GSDR2019 – the Future is Now luovutettiin YK:n jäsenmaiden johtajille yleiskokouksen yhteydessä tämän vuoden syyskuussa. Raportti perustuu kaikki tieteenalat kattavaan olemassa olevaan tietoon ja ymmärrykseen kestävästä kehityksestä ja tarvittavista toimista. Ryhmään kuului 15 riippumatonta asiantuntijaa eri puolilta maailmaa ja eri tieteenaloilta. Toimin ryhmän yhtenä jäsenenä.
Tutkijoiden pääviesti on, että tilanne on vakava, mutta murros kestävälle polulle on mahdollinen. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat poliittisia eikä niitä yksittäin edistämällä päästä eteenpäin. Ilmeni, että eriarvoisuuden kasvu, luonnon monimuotoisuuden kato, ilmastonmuutoksen eteneminen ja jäteongelman lisääntyminen jatkuminen estävät koko kestävän kehityksen etenemisen, koska näillä on niin merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaamme. Eriarvoisuuden kasvaessa talouskaan ei voi toimia kestävästi, koska ennalta arvaamattomuudet, levottomuudet ja riskit lisääntyvät eriarvoistumisen myötä.
Kun kestävän kehityksen tavoitteita viedään käytäntöön, katse on käännettävä kohti yhteiskunnan rakenteita ja toimintoja. On mietittävä miten niiden on muututtava, jotta kestävä kehitys olisi mahdollinen.
Tie kestäville poluille kulkee kuuden systeemisen murroksen kautta
Raportti vetoaa maihin ja alueisiin, jotta ne edistäisivät kestävyysmurrosta kuudessa keskeisessä yhteiskunnan järjestelmässä:
- Miten talousjärjestelmä voisi vähentää kulutuksen ympäristövaikutuksia ja jakaa tuotot oikeudenmukaisemmin globaaleissa tuotantovirroissa?
- Miten ruokaketjut pellolta lautaselle saadaan tuottamaan tulevaisuuden 9 miljardille ihmiselle kestävästi ruokaa, ja kuinka tulevaisuudessa ihmiset söisivät terveellisemmin sekä ympäristön ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta kestävämmin?
- Entä kuinka energiajärjestelmä vapautuisi ilmastopäästöistä ja mahdollistaisi puhtaan energian kaikille?
- Voisivatko kaupungit olla mukana rakentamassa hallittua, ekologisesti turvallista ja asukkaille viihtyisää kaupunkia?
- Millä taataan hyvinvointi, joka takaa mahdollisuuksia hyvän elämän toteuttamiseksi?
- Miten voidaan rakentaa sellaisia pelisääntöjä, että maailman luonnonjärjestelmät turvataan ihmiskunnan turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi?
Edistämällä näitä kuutta järjestelmämurrosta koko yhteiskunta voi panostaa ohjaamalla hallinnan, rahoituksen, käyttäytymisen muutoksen ja tieteen keinovalikoimat toimimaan samansuuntaisesti. Jos keinot ovat toisiaan kannustavia, saadaan niillä aikaan vaikuttavia murroksia ja yhteiskunnan kehitys kääntyy positiiviseen suuntaan.
Jokaisella maalla on oma tarina kerrottavaksi
Kuuden tulokulman ja neljän keinovalikoiman kehys avaa mahdollisuuden tarkastella kestävän kehityksen tavoitteiden kytkentöjä uudella tavalla, koska oikeassa elämässä tavoitteet vaikuttavat joko toisiaan tukien tai tuottaen keskinäisiä ristiriitaisuuksia.
Esimerkiksi ilmastotoimien edistäminen voi edistää ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi työllistymistä uusien teknologisten ratkaisujen myötä. Mutta se voi myös asettaa ihmisryhmät eriarvoiseen tilanteeseen, jos toimet kohdistuvat vaikkapa dieselveroon. Järjestelmiä murrettaessa näihin tekijöihin tartutaan ennen kuin ongelmat syntyvät ja tehdään korjausliikkeitä, joilla epäoikeudenmukaisuutta kohtaaville tarjotaan ulospääsyä ennakoidusta tilanteesta.
Jokaisella maalla keinovalikoimien yhdistelmä saa oman muotonsa, sillä mailla on hyvin erilaisia haasteita kestävän kehityksen suhteen. Samoin kulttuuri ja realiteetit vaikuttavat siihen, millainen keinovalikoimien yhdistelmä tuottaa niissä parhaan tuloksen.
Esimerkiksi kehittyvissä maissa tarvitaan vahvempaa tutkimuskapasiteettia ja sujuvaa tutkimuksen ja päätöksenteon yhteyttä vaikuttavimpien ohjauskeinojen valinnassa. Samoin näissä maissa rahoitus on herkästi rajoittava tekijä uudenlaisen teknologian käyttöönotossa ja yhteisöjen muuttaessa käytäntöjään. Kehittyneissä maissa taas sääntelyllä voidaan saada hyviä tuloksia, jos se valjastetaan ohjaamaan sekä yritysten että kansalaisten käyttäytymisen muutosta. Investoinnit kestävän teknologian kehittymiseen ovat keskeisiä.
Suomi ei ole irrallaan muusta maailmasta
Se miten suomalainen yhteiskunta toimii, vaikuttaa kestävään kehitykseen paitsi Suomessa, myös muualla maailmassa. Sieltä vaikutus kiertyy viiveellä takaisin Suomeen. Esimerkiksi se mitä Suomessa kulutetaan, on usein tuotettu kaukaisissa maissa, joissa niiden tuotanto vaikuttaa maankäyttöön ja sen myötä ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä ilmastoon. Kun alueet käyvät elinkelvottomiksi, se saa aikaan levottomuutta ja ihmiset lähtevät muualle hakemaan turvallisempaa elämää, osa Suomeen. Yksittäisille maille ei myöskään ole samantekevää, jos hiilidioksidia päästetään ilmaan toisella puolen maapalloa, koska ilmastonmuutos tapahtuu ilmakehässä ja kohtelee kaltoin kaikkia maapallon alueita.
Toisaalta Suomi tekee paljon hyvää muissa maissa esimerkiksi kehitysavulla, yhteistyöllä tai tarjoamalla toimivia malleja sinne missä vaikkapa hallintoa ollaan vasta kehittämässä. Näidenkin hyödyt palautuvat Suomeen. Suomi nähdään esimerkiksi turvallisena liikekumppanina ja tänne tullaan mielellään niin lomalle kuin töihin.
Millaisia kestävyysmurroksia tarvitaan Suomessa?
Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on parhaillaan laatimassa analyysiä GSDR2019-raportin suositusten vaikutuksista Suomeen. Tulkitsemme suosituksia Suomen näkökulmasta ja saamme ymmärrystä siihen, miten Suomi on edistämässä kestävyysmurroksia, mitkä ovat niiden haasteet ja miten päästään eteenpäin.
Kestävyysmurros on koko yhteiskunnan asia. Parhaimmillaan se rakentaa luottamuksellista ilmapiiriä yli puoluerajojen, alueiden, kulttuurien ja sosiaaliryhmien yhteisen tavoitteen eteen. Kestävyysmurros vie Suomea kohti turvallista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta, joka voi tarjota kaikille mahdollisuuden ekologisesti ja sosiaalisesti hyvään elämään.