Kuvitellaan, että eletään yhteiskunnassa, jossa sähköistyneet liikkumistavat ovat tavanomaisia. Liikettä on totuttu saamaan aikaiseksi ilman tulella tuotettua energiaa. Kovin normaalia on se, että autojakin liikuttavat sähkömoottorit.
Mutta mitä ajattelisimme, kun ensimmäiset uutiset tulen avulla liikkuvista autoista kantautuisivat korviimme? Millaisia kysymyksiä heräisi mieliimme, kun kerrottaisiin, että polttomoottoriautot on päätetty valtavirtaistaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toiveena on siirtyä sähköautoista polttomoottoriautoihin.
Varmaa on, että tulella kulkevien polttomoottoriautojen valtavirtaistaminen kohtaisi ongelmia. Saattaa olla, että pohtisimme esimerkiksi näitä kysymyksiä:
- Turvallisuus. Eikö ole turvatonta liikkua autolla, joka kuljettaa tankissaan herkästi syttyvää nestettä, jota poltetaan auton moottorissa liike-energian aikaansaamiseksi?
- Energianlähteen saavutettavuus. Koska sähköverkko ulottuu jo miltei kaikkialle yhteiskunnassa eikö ole kovin vaivalloista rakentaa jakeluverkkoa energiapitoisille nesteille, joita pitäisi kuljettaa säiliöautoilla eri puolille maata?
- Huoltovarmuus. Sähköä voidaan tuottaa hajautetusti siellä, missä sitä tarvitaan, mutta öljyä ei. Onko viisasta siirtyä käyttämään sellaista energianlähdettä, joka sitoo yhteiskunnan riippuvaiseksi muutamista maailman öljyntuottajamaista? Eikö öljyriippuvuus muodosta haastetta maan huoltovarmuudelle?
- Äänisaaste. Ei-toivottu äänimaisema, kuten liikenteen aiheuttamat äänet, on jätteeseen verrattavissa oleva haitta. Melun määrä on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa aineellisen hyvinvoinnin lisääntymisen myötä. Onko viisasta siirtyä sellaiseen liikkumisratkaisuun, joka entisestään lisää ihmisen ja muun luonnon hyvinvointia uhkaavaa äänisaastetta
- Pienhiukkaspäästöt. Sähkön avulla liikuttaessa lähipäästöjä ei ole. Sen sijaan tulen avulla tuotetun energian aiheuttamat terveyshaitat konkretisoituvat Suomessa lasten astmoina, aikuisten keuhkoputken tulehduksina ja vanhusten keuhkokuumeina. Myös erilaiset sydänsairaudet on liitetty likaiseen hengitysilmaan. Eikö yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ole oleellista tarkastella liikkumisratkaisuja myös terveyden näkökulmasta?
- Hiilidioksidipäästöt. On tiedossa, että noin 80 prosenttia planeettamme kivihiilestä, puolet tunnistetuista öljyesiintymistä ja kolmannes maakaasusta täytyy jättää polttamatta, jos haluamme, ettei ilmasto lämpene yli 2 °C esiteolliseen aikaan verrattuna. Eivätkö tulen avulla toteutetut käyttövoimaratkaisut ole epätaloudellisia pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutosta kiihdyttävän vaikutuksen vuoksi?
- Kokonaiskustannukset. Eikö fossiilisen käyttövoiman varaan rakennettu liikenne- ja liikkumiskulttuuri ole kallis, tehoton ja hyvinvointia vastaan kääntyvä? Sen kustannukset ovat kotitalouksille ja yhteiskunnalle korkeat, sillä siihen liittyy huomattavia negatiivisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia.
Ihminen on turvallisuushakuinen olento. Tavanomaisuus luo turvallisuutta ja totutusta poikkeaminen herättää huolta. Nykyään keskivertosuomalainen liikkuu kymmeniä kilometrejä päivittäin ja kulkuvälineiden sisällä ollaan kymmenisen vuorokautta vuodessa. Siksi on hyvä, että käyttövoimaratkaisuja kyseenalaistetaan moninäkökulmaisesti. Mahdollisimman puhtaisiin energianratkaisuihin siirtyminen on välttämätöntä tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi.
Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras liikkumismuoto on lihasvoimainen liikkuminen. Se ylläpitää kulkijan omaa hyvinvointia ja huolehtii samalla planetaarisesta kestävyydestä.
Arto O. Salonen
Professori, Itä-Suomen yliopisto