Kestävään elämään ja yhteiskuntaan siirtymisestä on tullut luopumispuheen kyllästämää. Mutta jos tavoittelee elämän kokemuksellista täyteyttä, kestävyyspyrkimykset voivat sitä vahvistaa. Tutkimusnäyttö viittaa siihen suuntaan, että elämän mielekkyyttä on mahdollista parantaa kestävillä valinnoilla.
Kysyimme suomalaisilta kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä ja kuinka arvokkaaksi ja merkitykselliseksi he kokevat oman elämänsä. Pyysimme heitä myös kertomaan kuinka heidän elämässään toteutuvat kestävyyttä edistävät jokapäiväiset asiat, jotka liittyvät kulkutapoihin, ruokaan, asumiseen ja kuluttamiseen.
Oman elämäntavan muuttaminen kestävämpään suuntaan lisää tyytyväisyyttä
Havaitsimme, että ne suomalaiset, jotka ovat lähteneet muuttamaan elämäntapojaan kestävämpään suuntaan, ovat tyytyväisempiä itseensä kuin ne, jotka olemassaolevista mahdollisuuksista huolimatta jatkavat entiseen tapaan. Tämä tarjoaa uuden lähestymisnäkökulman kestävään yhteiskuntaan siirtymiselle, sillä tuskin kukaan haluaa itselleen tympeää elämää. Sen sijaan tyytyväisyyden lisääntyminen kiinnostaa.
Kestäviä elämäntapoja voimakkaampi selittäjä tyytyväisyydelle on kuitenkin kokemus rahojen riittämisestä. Kyse on nimenomaan rahojen riittämisestä eikä esimerkiksi siitä, kuinka suuret kuukausitulot ovat. Eri tuloryhmiin kuuluvien suomalaisten välillä emme havainneet tilastollisesti merkitseviä eroja elämään tyytyväisyydessä tai merkityksellisyyden ja arvokkuuden kokemisessa. Mutta naiset kokevat olevansa miehiä tyytyväisempiä elämäänsä. He myös kokevat elämänsä merkityksellisempänä ja arvokkaampana kuin miehet.
Tyytyväisyys lisääntyy, kun kestävät teot vaativat hiukan vaivannäköä
Kestävien valintojen yhteys tyytyväisyyteen, arvokkuuteen ja merkityksellisyyteen liittyy siihen, että ihminen kokee itsensä aktiiviseksi toimijaksi – oman elämänsä tekijäksi. Silloin elämässä ei ajelehdita eteenpäin muiden mukana, vaan tehdään se, mikä omista lähtökohdista käsin on luontevaa. Havaitsimme, että elämään tyytyväisyys kasvaa silloin, kun kestävät teot vaativat hiukan vaivannäköä. Rutinoitunut toiminta – kuten Suomessa kiitettävästi valtavirtaistunut pullojen ja paperin kierrätys – ei enää ole yhteydessä elämään tyytyväisyyteen.
Tyytyväisyys ja kestävät jokapäiväiset valinnat näyttävät olevan kytköksissä myös toisin päin: tyytyväinen ihminen tekee kestäviä tekoja. Merkittävää on myös se, että yhteinen hyvä kohtaa oman edun kun kestävyyspyrkimykset lyövät kättä tyytyväisyyden kanssa. Kansalainen voi kokea samalla sekä rakentavansa kestävää yhteiskuntaa että lisäävänsä oman elämänsä mielekkyyttä.
Kestävät teot lisäävät tyytyväisyyttä silloin, kun ihmisellä on vaihtoehtoja
Kun kestävät elämäntavat ovat yhteydessä elämään tyytyväisyyteen ja kokemukseen elämän merkityksellisyydestä ja arvokkuudesta, kannattanee harkita huomion kiinnittämistä esimerkiksi seuraaviin asioihin jokapäiväisessä elämässä:
- kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön määrätietoinen lisääminen
- kasviperäisen ja lähellä tuotetun ruoan osuuden määrätietoinen lisääminen ruokavaliossa
- kestävät, päivitettävät ja pitkät takuut sisältävät tuotteet
- palvelut, yhteisomistaminen, vuokraaminen ja lainaaminen
- mielihalujen ja todellisten tarpeiden jokapäiväinen erottelu
Kestävät teot lisäävät tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyden kokemista silloin, kun ihmisellä on vaihtoehtoja. Esimerkiksi kulkutapojen osalta suomalaiset kertovat, että keskimäärin joka kolmanteen matkaan on jo vaihtoehto olemassa. Ruokavalinnoista tiedämme, että ruokavalion vaihtaminen toisenlaiseen on suomalaisten mukaan yksi kaikkein toteuttamiskelpoisimmista elämäntapamuutoksista. Kestävämpien kulkutapojen omaksuminen alkaa oman auton käytön vähentämisestä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä lisäämällä. Joillakin kyse voi olla kakkosauton myymisestä.
Kohti ilmastoneutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
Nyt, kun Suomesta halutaan tehdä maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, avaa tunnistamamme näkökulma uuden lähestymistavan muutoksen tavoitteluun. Kun halutaan vaikuttaa elämäntapojen muuttumiseen, itsekkäät omaan etuun viittaavat hyödyt ovat vaikuttavin tapa saada aikaan kansalaisten käyttäytymisenmuutoksia. Oleellista on vedota kansalaisen oman hyvinvoinnin parantumiseen. Mutta kestävyyttä tavoittelevan yhteiskunnan kulttuurisen muutoksen voima muodostuu yhteishyödyistä.