Kestävyyspaneeli 2023-2025
Lassi Linnanen, puheenjohtaja
Toimin Ympäristötalouden ja -johtamisen professorina Lappeenrannan – Lahden teknillisessä yliopistossa. Osaamiseni liittyy kestävyystieteeseen, kestävyyden arviointiin, kestävyysmuutokseen ja tarkastelen näitä asioita myös ympäristötalouden näkökulmasta.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Tärkein tehtävä on sekä Suomessa että globaalisti saada kestävän kehityksen tulkinnat, päätöksenteko ja toimet muuttumaan vahvan kestävyyskäsitteen mukaiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ekologiset rajat tulevat ensimmäisenä ja absoluuttisina, oikeudenmukainen inhimillisten tarpeiden täyttäminen toisena, ja systeemitehokkuuden ja siitä mahdollisesti seuraavan talouskasvun tavoittelu kolmantena.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Kestävyystieteen monialaisuuden ja monipuolisuuden vahvistamista on tehtävä systemaattisesti tieteidenvälisen ja tieteen rajat ylittävän tutkimuksen avulla. Kokonaiskestävyyden edistäminen edellyttää keskinäisriippuvuuksien, synergioiden ja ristiriitojen tunnistamista eri kestävyyden osa-alueiden välillä.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Paneelin puheenjohtajana haluan edistää suomalaisen yhteiskunnan kyvykkyyttä toteuttaa välttämätön ja kiireellinen kestävyysmurros. Tämä edellyttää aktiivista vuorovaikutusta niin julkishallinnon, yritysten kuin kansalaisyhteiskunnan kanssa.
lassi.linnanen(at)lut.fi
@LassiLinnanen
@lassilinnanen@mastodon.world
Anna-Maria Teperi, varapuheenjohtaja
Olen psykologi ja työturvallisuuden tutkimusprofessori Työterveyslaitoksella. Toimin dosenttina Tampereen yliopistossa (Inhimilliset tekijät turvallisuuden hallinnassa) sekä Vaasan yliopistossa (Organisaatiot ja johtaminen, erityisesti ihmisen toiminta turvallisuudessa). Olen runsaat 20 vuotta kehittänyt ja tutkinut inhimillisten tekijöiden hallintaa erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla sekä kehittänyt menetelmiä ja malleja, joilla turvallisuutta voi parantaa työpaikoilla. Ytimessä on ihmisen ja arjen ymmärrys. Mottoni on: Autetaan ihmisiä onnistumaan!
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Kestävyys on systeeminen ilmiö, jossa talous, teknologia, luonto ja ihmiset kietoutuvat yhteen. Tätä kokonaisuutta meidän tulee oppia jäsentämään, arvioimaan ja tukemaan yhteistyössä. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta saamme ratkottua kriittisiä haasteita tällä vuosikymmenellä. Kestävän kehityksen kansainväliset ja kansalliset tavoitteet on saatava eläviksi ja innostaviksi suomalaisessa arjessa. Työelämään jo luotujen systemaattisten keinojen kautta voidaan vaikuttaa työn tuottavuuteen ja toiminnan kehittämiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Systemaattisia turvallisuuden hallinnan keinoja voidaan hyödyntää organisaatioissa myös kestävän kehityksen saavuttamisessa.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Tiede tarjoaa puntaroitua ja koeteltua tietoa, mitä meidän on levitettävä laajoille yleisöille. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden tärkeänä tehtävänä on yleistajuistaa tutkittua tietoa sellaiseen muotoon, että se on laajasti hyödynnettävissä kestävyyshaasteiden ratkomisessa. Tieteen tulosten toimeenpano ja arkeen vienti on olennainen taito, josta on hyötyä myös kestävyystavoitteiden saavuttamisessa – miten varmistaa työhyvinvointi, työn turvallisuus sekä muutoskyky yllätyksiä täynnä olevassa ajassa.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Paneelin jäsenenä olen osa laajempaa tutkijayhteisöä, jonka voima piilee moniäänisessä yhteistyössä. Paneelin kautta voimme tuoda esille hyviksi havaittuja näkökulmia ja keinoja yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoille sekä yhteiskunnan päätöksentekoon. Olen tottunut toimimaan monitieteisissä tutkimusryhmissä, joissa insinööri-, käyttäytymis- ja luonnontieteellinen tieto yhdistyvät. Osaan ilmaista monimutkaisia asioita arkikielellä. Psykologina auttaminen ja eteenpäin pääsemisen ovat osa työotettani. Toivon, että näistä taidoista on apua kestävyyspaneelin työssä.
anna-maria.teperi(at)ttl.fi
Leena Aarikka-Stenroos
Olen tuotantotalouden professori Tampereen yliopistosta, tekniseltä Hervannan kampukselta. Erityisosaamistani on teknologialiiketoiminta ja kiertotalous liiketoiminnan näkökulmasta; osaamiseni on liiketoiminnan, ympäristöllisen kestävyyden, innovaation ja teknologiakehityksen monitieteisessä risteyksessä. Haluan tehdä tieteellisesti kunnianhimoista ja käytännössä hyödyllistä tutkimusta: siksi olen verkottunut kansallisesti ja kansainvälisesti, yli tieteenalojen ja yritysten kanssa. Johdan mm. STN-hanketta CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit, Center for Innovation and Technology Research (CITER) tutkimusryhmää, sekä kiertotalouden tutkimuskeskusta ManCEa.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Useat kriisit haastavat meitä kestävään kehitykseen: luonnonvarojen väheneminen, ilmastonmuutos, biodiversiteetti, huoltovarmuuden vaarantuminen. Nämä asiat ovat kansallisesti Suomessa tärkeitä asioita, mutta sama huoli on myös muilla mailla globaalisti. Omasta näkökulmastani nostan tärkeäksi kestävän kehityksen asiaksi resurssiviisauden: luonnonvarojen törsäämisen ja jätteen tuottamisen sijaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden – yritysten ja kuntien, ja päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden, työntekijöiden ja kuluttaja-kansalaisten tulisi oppia arvostamaan materiaaleja uudella tavalla ja huomioimaan ilmastovaikutukset, ja samalla poisoppia kestämättömistä toimintamalleista. Tämä ei ole helppoa – se vaatii systeemistä muutosta niin teknologioiden käytössä, liiketoimintamalleissa, talouden rakenteissa ja kannustimissa, sääntelyssä, normeissa, ajattelumalleissa ja päätöksentekokriteereissä, kielessä ja sanoituksessa, kaikkialla. Kestävyysmuutos on hidasta, mutta samalla se etenee kaikkialla. Meistä jokainen voi osaltaan edistää sitä, omassa työssään ja omassa arjessaan, yksilönä ja yhteistyössä, joka päivä.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria! Tutkimus ja tiede kumpuaa arjesta ja reaalimaailmasta, joten on luonnollista, että sen avulla myös voimme järkevöittää toimintamalleja. Itse edustan tuotantotaloutta sekä liiketoiminnan ja innovaatioiden tutkimusta: esimerkiksi kiertotalouden mukainen tai hiilineutraali liiketoiminta on verrattain uusi alue, ja yritykset ja päätöksentekijät tarvitsevat kiireesti näistä tutkimuspohjaista tietoa toimintansa kehittämiseen. Tutkimuksen kautta ymmärrämme paremmin, miten yritykset voivat toteuttaa kiertotaloutta tai miten kuluttaja kokee kiertäneen tuotteen, kuten kierrätyskuidusta tehdyn tai second hand -paidan. Oman kokemukseni mukaan tiede ja käytäntö kulkevat käsi kädessä, toisiaan tukien, myös kestävyyden edistämisessä: kun yritykset, kaupungit ja ihmiset avaavat ovensa tutkimukselle, osapuolet voivat yhdessä luoda uutta ymmärrystä siitä, miten edistää kestävyyttä, ja siten kehittää asioita eteenpäin. Tiede ei ole norsunluutornissa, tiede on käytännön kaveri.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Ympäristöllinen kestävyys on ajettava sisään ja mahdollistettava nopeasti suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa. Tämä vaatii yritysten ja päätöksentekijöiden näkökulmien yhteensovittamista ja nopeita realistisia toimia monella eri toimialalla. Yritysten toiminnan logiikka on kannattavuus – ympäristöllisesti kestävän liiketoiminnan tulee olla kannattavaa. Siksi myös päätöksentekijöiden tulisi saada muokattua toimintaympäristöä ja rakenteita siten, että ympäristöllisesti kestävät tuotteet ja palvelut ovat kaikille osapuolille myös taloudellisesti järkeviä. Tällä hetkellä vielä erimerkiksi kiertotalousratkaisut – kuten uudelleenkäytetyt betonielementit tai kierrätyslannoitteet – kohtaavat tiukempaa sääntelyä eikä kannustimia juuri ole; tai kun palveluita verotetaan rankemmin, on kalliimpaa korjata ja halvempaa ostaa uusi. Kaikki tämänkaltaiset arkiset, tutkimuksesta nousevat esimerkit vaikuttavat suoraan siihen, siirrymmekö – tai miten nopeasti siirrymme – kestävimpiin toimintamalleihin. Haluan edistää tutkimuspohjaisella tiedolla erilaisten osapuolten keskinäistä ymmärrystä ja vauhdittaa käytännön kestävyyssiirtymää selkopuheella.
leena.aarikka-stenroos(at)tuni.fi
@LeenaAarikka
Minna Halme
Olen vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja johdan Sustainability in Business -tutkimusyksikköä. Tutkimukseni painopisteessä ovat kestävyyden liiketoimintamallit, kestävien innovaatioiden yhteisluominen ja liiketoiminnan systeeminen kestävyysmurros globaalissa kontekstissa.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Globaalisti tärkeimmät kestävän kehityksen haasteet ovat ilmastonmuutos, lisääntyvä eriarvoistuminen sekä luonnon resurssien ja biodiversiteetin väheneminen. Kestävän kehityksen haasteet Suomessa eivät ole erillisiä globaalista kestävyyshaasteista.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Suomen kaltainen vauras maa voi näyttää esimerkkiä ja luoda ratkaisuja, jotka eivät olisi mahdollisia vähävaraisille ja alhaisten osaamisresurssien maille. Tieteentekijät tuntevat kestävän kehityksen ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja. Heidän osallistumisensa yhteiskunnalliseen kestävän kehityksen keskusteluun ja toteuttamiseen on avainasemassa. Yhteiskunta rahoittaa tutkimusta, joten osaamista kannattaa hyödyntää.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Paneeli voi osaltaan auttaa osaamisen hyödyntämisessä, eli toimia tutkimuksen kanavana ja äänenä päättäjien suuntaan. Itse olen paljon tekemisissä yritysten kanssa ‒ sekä nykykäytäntöjen kriitikkona että uusien kestävien liiketoimintaratkaisujen yhteiskehittäjänä. Osallistun myös ajankohtaiseen talouskeskusteluun uusien ajattelu- ja toimintamallien kirittäjänä. Pystyn tulkitsemaan luonnontieteellistä ja yhteiskunnallista tietoa yrityselämän kielelle. Näitä osaamisia haluaisin käyttää paneelissa jaettä paneeli auttaisi poliittisia päättäjiä ymmärtämään, millainen liiketoiminta tuottaa kestävää arvoa ja millainen puolestaan tuhoaa yhteiskunnan vaurautta ja hyvinvointia.
minna.halme(at)aalto.fi
@minna_halme
Jouni Jaakkola
Olen Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori ja toimin WHO:n yhteistyökeskuksen Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) johtajana. Asiantuntemusalaani ovat globaali kansanterveystiede, ympäristön terveysvaikutukset sekä ilmastonmuutos ja terveys.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Tärkeää on globaalin kasvun rajojen tunnistaminen ja oikeudenmukaisen kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa. Suomella on mahdollisuus olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja myötävaikuttaa kestävään kehitykseen globaalisti. Tärkeimpiä globaaleja kestävän kehityksen kysymyksiä ovat terveellisten ja kestävien elintapojen edistäminen, väestönkasvun hallinta, ilmastonmuutos ja ilmansaasteet, puhtaan energian tuotanto, kestävä ravinnontuotanto sekä puhtaan veden saatavuus.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Monitieteellinen tutkimus voi auttaa hahmottamaan planeettamme kasvun rajat nykyisen toiminnan pohjalta ja arvioimaan tulevaisuuden kehitystä. Tieteen avulla voimme tunnistaa ja mitata ongelmia ja etsiä ratkaisuja sekä kehittää mielekkäitä kestävän kehityksen indikaattoreita, joita seuraamalla voimme jäsentää maailman tilaa, kommunikoida siitä ja arvioida erilaisten toimenpiteiden ja sopimusten vaikutusta kehitykseen.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Haluan tuoda erityisesti terveydellisen näkökulman sekä globaalin kasvun rajojen pohdinnan paneelin monialaiseen keskusteluun ja mahdolliseen toimintasuunnitelmaan ja sen toteutukseen. Olen valmis julkiseen keskusteluun ja vaikuttamiseen sekä yksilönä että paneelin jäsenenä.
jouni.jaakkola(at)oulu.fi
@jouni_jaakkola
Minna Kaljonen
Toimin oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa. Tutkimukseni on laajentunut ympäristöpolitiikan tutkimuksesta kestävyysmurroksen politiikkaan, hallintaan ja käytäntöihin. Teen tutkimusta poikkitieteellisesti, etsin ja tutkin toimijoiden kanssa yhdessä ratkaisuja kestävyyshaasteisiin.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Elämme isojen yhteiskunnallisten ja ekologisten murrosten aikaa. Ilmastonmuutos ja luontokato koskettaa jokaista yksilöä, työntekijää, toimialaa ja hallinnonalaa. Murroksessa on aina voittajia ja häviäjiä. Kestävän kehityksen idea on, että sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset huomioidaan osana uusien toimintamallien kehittämistä. Meidän on jatkossa tarkasteltava yhä vahvemmin myös miten ilmastonmuutos ja luontokato haastavat taloudellisen ja sosiaalisen toimintamme peruspilarit sekä poliittisen päätöksenteon rakenteet. Näin voimme etsiä polkuja, jotka rakentavat oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Meidän on oltava rohkeita ja harkitsevia samaan aikaan.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Kestävyystiede on vaikuttavimmillaan poikkitieteellistä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunnan eri toimijat otetaan mukaan etsimään ja testaamaan uusia kestävämpiä toimintatapoja. Näin myös tiede ja tutkimus oppii. Tämä ei tarkoita, että tutkimus luopuisi luotettavuudestaan. Päinvastoin tutkimus voi tarjota menetelmiä, joiden avulla erilaisia toimintamalleja voidaan vertailla eri mittarein ja mekanismein sekä kehittää eteenpäin. Kestävyystiede on parhaimmillaan kriittistä. Se auttaa meitä uusintamaan arvopohjaamme.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Toivon, että voimme viedä kestävyystiedettä ja tutkimusta uusiin paikkoihin, ei vain vallan kammareihin. Näen, että kansalaisyhteiskunnasta löytyy iso muutosvoima, etenkin kun puhutaan arvojen muutoksista. Kestävyyspaneeli voi omalta osaltaan luoda ja tukea rakenteita, jolla voimme laittaa tätä muutosvoimaa liikkeelle. Haluan tehdä töitä myös sen eteen että eri hallinonalat ja ministeriöt joutuvat tarkastelemaan asioita yli omien hallinnonalojensa yli ja oppimaan toisiltaan.
minna.kaljonen(at)syke.fi
@MinnaKaljonen
Päivi Kinnunen
Olen energiametallien kiertotalouden tutkimusprofessori VTT:llä ja dosentti (kiertotalouden prosessitekniikat) Tampereen yliopistossa. Olen tutkinut metallien kestäviä tuotantomenetelmiä, materiaalivirtojen holistista hyödyntämistä ja teollisuuden vesikiertojen sulkemista. Taustani on teknologiakehityksessä (TkT) sekä kauppatieteissä (KTM).
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Kestävyydessä pitää ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon eri näkökulmat; ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Tärkeitä aiheita ovat muun muassa puhdas ympäristö, puhdas vesi ja puhtaan energian tuotanto. Uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin tarvitaan puolestaan erilaisia raaka-aineita. Kiertotalous on yksi tärkeä työkalu, jolla materiaalivirrat hyödynnetään maksimaalisesti, sivuvirrat voidaan muuttaa arvoaineiksi ja samalla saadaan aikaan liiketoimintaa.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Tutkimuksen avulla voimme kehittää kestäviä teknologioita, jotka auttavat ratkaisemaan jo olemassa olevia ympäristöhaasteita sekä estävät uusien syntyä. Usein on myös niin, että ympäristöystävälliset teknologiat ovat myös talouden näkökulmasta kestävämpiä, koska raaka-aineet, vesi ja energia hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tutkimustietoa tarvitaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän päätöksenteon pohjaksi luomaan kestävää kasvua ja hyvinvointia.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Kestävyysaiheet ovat niin laajoja, että niiden ratkaisemisessa tarvitaan monitieteisyyttä ja eri alojen osaamista. Haluan tuoda mukaan ymmärrystä kiertotalouden teknologioista ja kehittää eri alojen yhteensovittamista, jotta voimme ratkaista yhteiskuntamme suuria haasteita. Yhteistyö luo pohjan tieteellisille ja teknologisille läpimurroille.
paivi.kinnunen(at)vtt.fi
www.linkedin.com/in/paivikinnunen
Mikko Mönkkönen
Olen soveltavan ekologian professori Jyväskylän yliopistossa. Tutkin luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja erityisesti metsien käytön kysymyksiä monitieteisesti. Tutkimuksen tavoite on hahmottaa ohjauskeinoja ja metsien käsittelyn menetelmiä, joiden avulla luonnonvarojen käyttö kokonaisvaltaisemmin toteuttaisi kestävän kehityksen kriteerit ja tavoitteet. Erityinen haaste on paremmin yhteensovittaa biotalouden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tavoitteet.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Ilmastonmuutos ja kasvava paine lisätä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä haastavat meidät etsimään keinoja ehkäistä ja korjata näistä aiheutuvat menetykset luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemien toiminnalle. Globaalisti on tärkeää murtaa ihmisen hyvinvoinnin kasvun ja luonnonvarojen käytön kasvun voimakas yhteys. Kestämättömän kehityksen katkaiseminen vaatii toimenpiteitä, joiden kustannusten oikeudenmukainen jakaantuminen on taattava.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Siirtyminen kestävyyteen edellyttää murrosta, joka läpäisee koko yhteiskunnan ja kaikki sen sektorit. Monitieteinen tutkimus auttaa meitä tunnistamaan kestävyysmurroksen esteenä olevia tiedollisia, taidollisia, institutionaalisia, strategisia ja normatiivisia tekijöitä ja löytämään keinoja näiden esteiden poistamiseksi.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Haluan edistää planetaarisen hyvinvoinnin käsitettä, ymmärrystä siitä, että oma hyvinvointimme on riippuvaista ympäristön ja elokehän hyvinvoinnista. Uskon dialogiin ja sitä kautta syntyvän jaetun ymmärryksen voimaan kestävän kehityksen tavoittelussa.
mikko.monkkonen(at)jyu.fi
@MMonkkonen
Ilkka Ratinen
Olen Lapin yliopiston kestävyys- ja luontokasvatuksen professori. Taustani on luonnonmaantieteessä ja kasvatustieteessä. Kestävyyskysymyksiin liittyvä tutkimukseni on monitieteisesti liittynyt kestävyysongelmien ratkaisemiseen ja kestävyysosaamisen edistämiseen. Tällä hetkellä tutkin erityisesti kestävyysosaamista ja sovellan tutkimustuloksia muun muassa opettajankoulutuksen kehittämisessä.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Ajattelen, että ihmiskunta on osaamisensa turvin kyennyt monelta osin ylittämään planetaariset rajat. Rajojen ylittyminen ilmenee muun muassa ilmastonmuutoksena ja luontokatona, joiden ratkaiseminen edellyttää ihmiskunnan uudenlaisia tapoja tuottaa riittävän hyvä ja oikeudenmukainen hyvinvointi kaikille. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön rajallisella maapallolla.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Tiede on itseään korjaava ja ainut tiedon tuottamisen prosessi, joka osoittaa suunnan ihmistoiminnan ohjaamiseksi muun muassa suosituksien ja regulaatioiden avulla. Kestävyysmurroksen välttämättömyyden ymmärtäminen edellyttää laajojen globaalien mittaustulosten tarkastelua paikallisella tasolla niin luonnossa kuin ihmisten arjessa. Kestävyysmurroksen todentuminen edellyttää tietoa, kuinka erilaiset kestävyystoimet osataan skaalata riittävän tehokkaiksi ja oikeudenmukaisiksi. Pelkkä tieteellisen tiedon tuottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan tutkimustiedon huomioon ottamista lainsäädännössä ja poliittisissa päätöksissä.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Haluan yhdessä muiden panelistien kanssa edistää Suomen ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden toteutumista luonnon ja ihmiskunnan parhaaksi. Meille ja tuleville sukupolville.
ilkka.ratinen(at)ulapland.fi
@RatinenIlkka
Arto O. Salonen
Toimin professorina yhteiskuntatieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopistossa ja johdan Kestävä hyvinvointi -tutkimusryhmää. Lähestyn kestävyysmurrosta kansalaisten hyvinvointikokemusten näkökulmasta. Tutkimusorientaationi on tulevaisuussuuntautunut.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Olennaista on tunnistaa mikä on luovuttamatonta. Ilman ekologista perustaa sosiaalista elämää ei voi olla olemassa, taloudesta puhumattakaan. Kun elinvoimaisesta luonnosta ja ihmiseksi syntymisen perusteella saadusta ihmisarvosta pidetään kiinni, ollaan edistyksen ja sivistyksen jäljillä. Kestävään kulttuuriin siirryttäessä painottuvat asiat, jotka ovat ehtymättömiä ja kaikkien ulottuvilla. Näitä hyvän elämän tekijöitä ovat tieto, luottamus, tyytyväisyys, elämän ilo ja arvokkuuden kokemukset.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Kokonaisvaltainen systeeminen kulttuurimuutos ei ole helppoa toteuttaa, mutta se on mahdollista. Tieteidenvälinen lähestyminen auttaa hahmottamaan kuinka luodaan myönteisiä tulevaisuuskuvia ja miten nämä tulevaisuuskuvat muutetaan konkreettiseksi todellisuudeksi. Tiede auttaa tunnistamaan, että subjektiivisen hyvinvoinnin maksimointi edellyttää Suomen kaltaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa tavoitteen siirtämistä aineellisista elämän päämääristä ihmistenvälisempiin ja altruistisempiin elämän päämääriin.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Kutakuinkin kaikki maailman maat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Pyrin edistämään toimillani sitä, että suomalaisesta yhteiskunnasta voisi tulla tämän planetaarisen siirtymän mallimaa.
arto.salonen(at)uef.fi
@artoOsalonen
Katriina Siivonen
Toimin Turun yliopistossa tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtorina ja kulttuuriperinnön tutkimuksen dosenttina. Taustaltani olen etnologi. Olen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa tulevaisuudentutkimuksen ja kulttuurisen kestävyysmurroksen asiantuntija. Olen pitkälti yli 20 vuoden ajan työstänyt ajatusta kulttuurin merkityksestä muutoksessa kohti kestävämpää maailmaa. Keskeistä on kulttuurin väistämättömän muutoksen ja muutosvoiman tuomien mahdollisuuksien ymmärtäminen kestävyyden edistämisessä.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Keskeisin asia kestävässä kehityksessä sekä Suomessa, että globaalisti on ihmiselämän rajoittaminen maapallon kantokyvyn mukaiseksi. Tavoite tuo eri puolille maailmaa erilaisia haasteita. Brundtlandin raportissa 1987 hahmotettiin viisaasti, ettei ekologista kestävyyttä saavuteta, jollei huolehdita globaalisti sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Kulttuurin anti kestävälle kehitykselle toteutuu vahvimmin, kun ymmärretään, että kulttuuri koostuu ihmisten maailmassa olemisen ja toimimisen tavoista luonnon osana ja että kulttuuri on aina muutoksessa. Ilman tavoitteellista kulttuurin muutosta ekologinen kestävyys ei toteudu arjen, politiikan ja talouden toimissa. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat keskeisiä muutoksen tukia.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Kestävyyden jatkuvaksi arvioimiseksi tarvitaan tutkittua tietoa luonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan muuttuvista tiloista. Jollei sitä ole, ei ole mahdollista tietoisesti muuttaa kulttuuria ekologisesti kestävämmäksi ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittaen. On tärkeää tietää ruoan, energian ja aineellisten tarvikkeiden tuotannon vaikutukset ilmastoon, biodiversiteettiin ja saasteisiin sekä tuntea ihmisten elintavat ja ymmärrys osallisuudestaan luonnon kiertokulussa. Tarvitsemme tutkimusta, joka mahdollistaa ihmisten osallisuuden kulttuurin ja sen myötä arjen, politiikan ja talouden toimien muuttamisessa tavoitteellisesti ekologisesti kestävämpään suuntaan sekä noudattaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa tutkimusetiikan mukaisesti.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Paneelissa haluan jatkaa kulttuurisen kestävyysmurroksen edistämistä eri tahoilla yhteiskunnassa sekä valtionhallinnossa, että laajasti osallistavasti eri toimijoiden keskuudessa. Kulttuurinen kestävyysmurros toimii kokonaiskestävyyden kontekstissa ja asettaa perustakseen planetaariset rajat. Se tukee uudenlaista sivistystä ja sellaisten toimenpiteiden kehittämistä, jotka auttavat kulkemaan kohti kulttuurista kestävyysmurrosta. Monet taiteilijat ovat tarttuneet tähän haasteeseen. Työtä tehdään kulttuuriperintöalalla järjestöissä, museoissa ja kirjastoissa. Tämä kaikki luo ihmisille mahdollisuuksia aktiiviseen tiedonhakuun ja uudenlaisen kestävän toiminnan ja luontosuhteen yhteisluomiseen ja ansaitsee valtiovallan tuen.
katriina.siivonen(at)utu.fi
@KatriinaSiivone
Katriina Soini
Toimin Luonnonvarakeskuksessa johtavana tutkijana ja Muutoskestävä yhteiskunta – tutkimusalan päällikkönä. Minulla on paljon yhteistyötä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti tutkimusprojekteissa ja jatko-opiskelijoiden ohjaamisessa. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen ja luonnon välisestä, mutta myös ihmisten keskinäisistä suhteista. Ajatukseni oli, että näiden suhteiden pitää muuttua, jotta voimme päästä kestävän kehityksen asioissa eteenpäin. Siksi lähdin opiskelemaan kulttuurimaantiedettä. Viime vuosina tutkimukseni on yhä enenevissä määrin ammentanut kestävyystieteen ajattelusta, sen keskeisistä tavoitteista, teorioista ja menetelmistä.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Kestävän kehityksen, tai kestävyysmurroksen edistämiseksi tehdään jo paljon hienoja asioita. Kestävyys on kuitenkin monimutkainen ilmiö. Minulle tärkeintä on pyrkiä ymmärtämään kokonaisuuksia, ilmiöiden ja toimijoiden välisiä keskinäisriippuvuuksia ja suhteita. Ajalliset ja alueelliset ulottuvuudet, sekä arvot ja valtasuhteet pitää olla ehdottomasti mukana kestävyystarkastelussa.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Kaikkia tieteenaloja tarvitaan kestävyysongelmien ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Tieteidenvälinen ja tieteen rajat ylittävä tutkimus on kuitenkin erityisen suuressa merkityksessä. Vaikka into on kova ja usko omaan tekemiseen luja, niin tieteen ja yksittäisten tutkijoiden pitää olla myös refleksiivisiä omalle työlleen. Kestävyyden kompleksisuuden luonteen vuoksi on myös tärkeää tunnistaa, millaisin rajauksin tuotamme kestävyystietoa.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Haluaisin toimia vuoropuhelun rakentajana eri tieteenalojen, eri sektoreiden ja erilaisten ihmisryhmien välillä. Toivon myös, että voisin osaltani olla jäsentämässä ja selkiyttämässä kestävyyskeskustelua ja väärinymmärryksiä, jotka usein johtuvat siitä, että emme kuuntele riittävästi toisiamme.
katriina.soini(at)luke.fi
@katriina_soini
Niko Soininen
Olen Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori, ja toimin aiemmin kestävyystieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Johdan kestävyysoikeuteen keskittyvää tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa ja tutkin oikeusjärjestelmän roolia kestävyysmurroksessa. Olen ollut mukana myös lukuisissa lainvalmistelua tukevissa ministeriöhankkeissa.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Tärkeintä on turvata oikeudenmukainen siirtymä sellaiseen yhteiskunta- ja talousjärjestelmään, joka toimii planeetan ekologisissa rajoissa.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Tieteellä on merkittävä rooli arvioitaessa mahdollisia toimenpiteitä, niiden vaikutuksia sekä yhteiskunnallista, taloudellista ja oikeudellista toteuttamiskelpoisuutta kestävyysmurroksessa.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Minulle luonteva tehtävä paneelissa on arvioida kestävyyttä tukevien toimien oikeudellista toteuttamiskelpoisuutta sekä tarpeita ja mahdollisuuksia muuttaa lainsäädäntöä. Lisäksi rakennan työssäni siltoja eri tieteenalojen tuottamien näkökulmien ja päätöksentekijöiden tarvitseman tiedon välille.
niko.soininen(at)uef.fi
@Niko_Soininen
Reetta Toivanen
Olen ihmisoikeuksiin ja erityisesti vähemmistö- ja alkuperäiskansaoikeuksiin perehtynyt antropologi/etnologi, ammatiltani kestävyystieteen professori Helsingin yliopistossa. Erityisenä kiinnostuksenani on viime vuosina ollut kriittinen tutkimus kestävän kehityksen globaaleista tavoitteista ja vihreästä siirtymästä. Olen pyrkinyt tuomaan esille, että globaalit kestävyystavoitteet ovat poliittisia kompromisseja; tavoitteellisen kestävyystyön pitää olla syvempää ja pitkäjänteisempää.
Mitkä ovat kestävän kehityksen tärkeimmät asiat?
Tärkeintä on saada ihmiset ymmärtämään, millainen politiikka edistää kestävää tulevaisuutta ja erottamaan tiede ja mielipiteet toisistaan. Kestävää voi olla ainoastaan sellainen toiminta, joka ottaa huomioon kaikki ja kaiken, nykyisyyden ja tulevan. Tässä ei ole helppoja ratkaisuja. On myös aika hylätä ajatus siitä, että kestävyyden toimijoita ja tavoitteita voisi priorisoida ja ymmärtää, että koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, vain holistiset ratkaisut ovat kestäviä.
Miten tiede voisi auttaa näiden tehtävien saavuttamisessa?
Tiede auttaa kokeilemalla ja kehittymällä – mutta myös sellaisella politiikalla, joka nojaa vahvasti tieteellisiin tuloksiin. Talouden ja politiikan toimijoiden tulee opetella kuuntelemaan tiedettä. Ihmistieteilijänä huomaan ihmisten turhautuvan, kun meillä ei olekaan antaa yksinkertaisia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin. Vahva ja johdonmukainen, poliittisesta linjasta riippumaton, tieteen rahoittaminen on kuitenkin ainoa tie kestävään tulevaisuuteen.
Miten haluat toimia paneelin tehtävän edistämisessä?
Haluan olla osa tätä monitieteistä osaajaporukkaa ja pohtia yhdessä vaikeitakin kysymyksiä. Pyrin siihen, että meillä on selkeä keskustelukanavana eduskunnan lisäksi tärkeisiin ministeriöiden virkahenkilöihin. Ei riitä, että meillä on selkeitä viestejä. Päättäjien pitää myös ymmärtää niiden sisältö. Omalta osaltani pidän esillä alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmaa ja holistista humanistista tutkimusta.
reetta.toivanen(at)helsinki.fi
@ReetToi